Karate olympialaisissa: historia, faktat ja avoimet kysymykset

Puoli vuosisataa odotusta

Pyrkimykset karaten ottamiseksi olympiaohjelmaan aloitti jo 1970-luvulla Jacques Delcour. Matka venyi vuosikymmeniksi. Vuonna 2009, IOC:n 121. istunnossa, karate ei saanut tarvittavaa kahden kolmasosan enemmistöä äänistä olympialajiksi tunnustamiseksi. Vuonna 2013 se hylättiin jälleen Tokion kisoja varten – ja tämä oli jo toinen julkinen hylkäys.

Käännekohta koitti vuosina 2015–2016. IOC:n 129. istunnossa Rio de Janeirossa 3. elokuuta 2016 hyväksyttiin viisi uutta urheilulajia Tokion 2020 kisoihin: baseball/softball, karate, kalliokiipeily, surffaus ja rullalautailu. Tärkeä huomautus: karate otettiin mukaan vain lisäurheilulajina Tokion 2020 kisoihin, eikä se ole pysyvä osa olympiaohjelmaa.

Tokion kisojen kilpailumuoto

Tokion olympialaisissa karate oli edustettuna kahdeksalla lajilla. Kilpailulajeja oli kaksi: kumite – kontaktikilpailu kolmessa painoluokassa miehille ja naisille; kata – yksin suoritettava muodollisten liikkeiden esitys, yksi laji miehille ja yksi naisille.

Katan karsinta- ja tuomitsemisjärjestelmä oli melko tiukka:

• jokainen osallistuja valitsi katansa 102:sta Maailman karatefederaation (WKF) hyväksymästä muodosta
• saman katon toistaminen turnauksen aikana oli kielletty
• yhteensä jaettiin 80 karsintapaikkaa; kukin maa sai lähettää enintään 8 urheilijaa

Tuomarointi katassa perustui tekniseen tarkkuuteen ja ”buntai” – kehon ja hengen harmoniaan. Kumitessa taas kaikki ratkaistiin kolmen minuutin ottelun aikana kerättyjen pisteiden perusteella.

Tokion 2020 kisojen mitalitilanne

Eniten mitaleita keräsi kisojen isäntämaa Japani. Miesten katassa kultaa voitti Ryo Kiyuna tuloksella 28,72 pistettä, edellä espanjalaista Damian Quinteroa (27,66). Naisten katassa voitti espanjalainen Sandra Sánchez (28,06), hopean sai japanilainen, joka jäi hänestä vain 0,18 pistettä.

Kumiten mitalisteista erottui muutama merkittävä tulos:

1. Ranskalainen Steven Da Costa voitti kultaa alle 67 kg:n painoluokassa.

2. Bulgarialainen urheilija voitti naisten kumitessa alle 55 kg:n sarjassa, hopea meni Ukrainan edustajalle.

3. Ferial Abdelaziz Egyptistä voitti kultaa naisten kumitessa yli 61 kg:n sarjassa.

Abdelazizista tuli ensimmäinen egyptiläinen nainen, joka on voittanut olympiakultaa. Hänen mukaansa hän joutui arabinaisen taistelulajien harrastajana kohtaamaan ennakkoluuloja – mutta se ei vaikuttanut hänen sinnikkyyteensä.

Turnauksen skandaalinen finaali

Olympialaisten karaten viimeinen päivä jäi mieleen muustakin kuin urheilutuloksista. Miesten yli 75 kg:n kumite-finaalissa saudiarabialainen Tareq Hamedi hylättiin, koska hän tyrmäsi vastustajansa potkaisemalla tätä päähän. Kultamitali meni iranilaiselle Sajad Ganjzadelle, joka vietiin tajuttomana paareilla hapenmaski päällä.

Hamedillä oli ottelussa 4:1-johto ja hän oli jo alkanut juhlia voittoa – kunnes tuomari antoi diskvalifiointipäätöksen. Saudi-Arabian viranomaiset protestoivat päätöstä, sillä he katsoivat, että Ganjzade oli itse kallistanut päätään iskua kohti.

WKF:n säännöt ovat yksiselitteiset: isku, joka aiheuttaa vastustajan kaatumisen, on karatessa kielletty olosuhteista riippumatta. Hamedi sai ”hansoku” – välittömän hylkäyksen. Sääntöjen kanssa ei kannata kiistellä, vaikka jälkimaku jäi.

Miksi karate jätettiin pois seuraavista kisoista

Tokion jälkeen karate ei päässyt mukaan Pariisin 2024-ohjelmaan eikä Los Angelesin 2028-ohjelmaan. LA 2028:n järjestäjät antoivat etusijan kriketille, squashille, flag-jalkapallolle, lacrosselle sekä baseballille/softballille.

Karate on ainoa urheilulaji, joka on edustettuna kaikissa viidessä olympiajakson mannerkilpailuissa (Euroopan, Aasian, Afrikan, Pan-Amerikan ja Tyynenmeren kisoissa), mutta joka ei kuitenkaan kuulu olympiaohjelmaan. Tätä ristiriitaa on vaikea selittää loogisesti.

Teorioita on useita:

• kilpailu taekwondon kanssa: IOC ei ilmeisesti ole valmis pitämään ohjelmassa kahta samankaltaista kamppailulajia
• kisojen isäntien painostus: WKF:n puheenjohtaja Antonio Espinos totesi suoraan, että Pariisin ja Los Angelesin järjestäjät puolustivat ”omia” urheilulajejaan, eikä karate kiinnostanut heitä lainkaan
• demografinen tekijä: IOC panostaa nuorten lajeihin, kuten rullalautailuun ja breikkiin

WKF:n tilaama Nielsen Sportsin tutkimus osoitti, että karate oli Tokiossa edellä muita olympialajeja kiinnostuneiden katsojien määrässä avainmarkkinoilla – Ranskassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Mutta nämä tiedot eivät saaneet IOC:ta muuttamaan mieltään.

Tulevaisuuden näkymät: Brisbane 2032

WKF ei luovuta. Liitto tähtää vuoden 2032 kisoihin Brisbanessa ja käy neuvotteluja järjestelykomitean kanssa. IOC:n uusi puheenjohtaja Kirsty Coventryä pidetään lupaavampana neuvottelukumppanina kuin hänen edeltäjäänsä Thomas Bachia.

Mitä karatelle tapahtuu olympialaisten välillä:

• WKF:n maailmanmestaruuskilpailut järjestetään joka toinen vuosi
• Karate kuuluu World Games -kilpailujen ohjelmaan
• Aasian, Pan-Amerikan ja Euroopan kisoissa karatekilpailut säilyvät

Olympia-asema vaikuttaa suoraan rahoitukseen: ilman sitä kansalliset liitot menettävät valtiontuet ja urheilijat pääsyn ammattimaisiin harjoitteluolosuhteisiin. Tämä ei ole abstrakti ongelma – kyse on konkreettisista urista.

Brisbane 2032 on seuraava realistinen tavoite. Onnistuuko se – riippuu IOC:n politiikasta ja siitä, kuinka vakuuttava WKF:n uusi lobbauspaketti osoittautuu. Toistaiseksi tilanne ei ole karaten kannalta suotuisa: kaksi tappiota peräkkäin yhden debyytin jälkeen. Mutta urheilulaji, joka on odottanut olympia-asemaa puoli vuosisataa, tuskin luovuttaa kahden hylkäyksen jälkeen.